Työttömyys

Tutkimusten mukaan työttömyys on pienintä Ahvenanamaalla ja pohjanmaalla. Nyt kun hallitus pohtii työttömyyslukujen oikeaan kasvuun myös muualla suomessa, olisikin tunnisttava, miksi näillä kahdella em. alueella on väemmän työttömyyttä?

Uskon ihan maalaisjärjellä pohtien, että se on pitkälti harjoitetunkin politiikan tulosta. Kun ihmiset jää työttömiksi, heidän elämisensä kannalta on pakko päästä lähelle palveluita, jos ei ole varaa pitää autoa, tai se on epävarma halpa, koska ei ole kalliiseen varaa. Kun se on epävarma ja halpa, se tarkoittaa enemmän korjauskuluja ja enemmän maksuja sen ylläpitämiseksi kuin uudemman auton. Tämä tarkoittaa myös, etträ työn vastaanottamisenkin kannalta on päästävä asumaan liikenneyhteyksien varrelle, koska ne on syrjäisemmiltä seuduilta kadonneet. Ellet muuta, etkä pääse töihin (3t/työmatka tai 80km, velvoite) seuraa sanktioita ja työmarkkinatuen menetys.

Tästä tas seuraa se, että kaupunkien vuokra-asunnoista on jatkuva pula ja maaseudulla on paljon tyhjillään olevia hyviäkin asuntoja. Myös asumistuen ja toimeentulotuen määrät kasvaa ja kasvottomuus lisääntyy. Näin ajetaan kaupunkeihin ja taajameihin, myös ikäihmiset, kun ei ole rahaa maksaa teitään ja kaikkia samoja velvoitteita asumisesta, kuin taajamassakin, vaikka ne palvelut on jo aika päivää viety pois.

Jos kansalaisia kuultaisiin enemmän ja asumisen ja työn itseohjautuvuus olisi suotavaa, voisimme säästää ongelmia, kaupunkien ruuhkautumiselta, yksinäisyyden tunteen ihmisten keskellä, toimettomuuden tunteen ja aktivoittaa kansalaiset enemmä selviytymään omin keinoin, asuinympäristöään kehittäen ja tereyttään vaalien.

Uskoisin, että peruspalkka/ kansalaispalkka/ tukipalkka, mikä se nyt olisikaan olisi paras ratkaisu, kun sen tavoitteena jo olisi, että työttömät itse valisisi työnsä, sellaisen, joka heidän elämäntilanteeseen ja asumiseensa parhaiten sopii. Kun työ olisi etsitty ja sopimus allekirjoitetu, se Kelaan ja sieltä palkkana 1500e/kk ja vähintään 30t työviikko. Työtä voisi halutessaan tehdä pidempääkin päivää, mutta sen ylimenevän osuuden maksaisi työnantaja.

Uskon, että näin monet osaajat voisivat saada itselleen mielekästä tekemistä, koska vakituista työtä ei enää ole kenellekkään olemassa. Tämä antaisi elämänsisältöä ja toisi perustoimeentulon omalla työllä. Raha säästyisi sosiaalimenoissa, kun sen maksamiseen ei enää olisi tarvetta, koska palkka kattaa asumisen ja elämisen menot, jota verotuksella kompensoidaan. Nykyinen kokeilu ei tue oikeaa ajatusta siitä, että aktivoidaan työttömät tekemään jotain arvokasta työtä, eikä edes säästä, koska se maksetaan ylimääräisenä tulojen päälle, vaan kasvattaa menoja.

Olen kuullut paljon väitteitä, ettei työpaikkoja ole. Se ei ole totta, sillä vanhusten hoito, perheiden tuki, metsätyöt, maatilat ja kaikenlaiset aputyöt, peruskorjaukset jne… huutaa käsipareja, kun ei ole rahaa ostaa niitä. Kun myös käsityövaltaisiin pienyrityksiin sataisiin lisää toimijoita, myös siellä jaksettaisiin paremmin, kun olisi mahdollista pitää vapaita ja jopa joskus lomakin. Tämä olisi myös eräänlainen tuki pk yrityksiin, kunhan se lanseerataan niin, ettei sitä taas joku ala käyttämään väärin hyväkseen.  Perusteltua voisi olla esim. yrityksiin, jotka eivät ole muutoin hyötyneet erilaisista tukipaketeista, vaan toimineet omillaan. Tämä tasottaisi myös sitä oikeudenmukaisuutta, yrittäjien keskuudessa.

Voi vielä kysyä, onko oikein, että toiset nääntyy työn alle ja maksaa kalliita veroja ja maksuja, että osa voi odottaa kotiin ilmaista rahaa? Eikö reiluutta olisi jakaa työ, että kaikilla olisi tekemistä ja siitä maksetaan palkka.

 

 

 

ritvalehtonen
Vihreät Petäjävesi

Arvoina oikeudenmukaisuus, avoimuus, tasa-arvo ja ihmisten yhdenvertaisuuden kunnioittaminen, sekä työn tekeminen, mutta rehellisin keinoin.
Luodaan yhteläiset mahdollisuudet ei estetä sitä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu