Työn tuottavuus
Kuulee lähes päivittäin puhuttavan tuottavuusvajeesta, valtion ja kuntien valan kasvusta, kilpailukyvystä, kasvun hitaudesta, työuupumuksesta jne... ei voi olla kirjoittamatta ajatuksistaan asiaan liittyen, koska kaiken ed. johdosta kansaa rangaistaan lisäveroilla, ylimääräisillä maksuilla ja palveluiden leikkauksilla.
Olemmeko hukanneeet tien, missä tuo kaikki hoituu koko työyhteisön, työnantajan ja asiakkaan hyväksi? Se tapahtuu työntekijän ja asiakkaan kunnioittamisella. Tämän päivän ihminen ei ole tyhmä, se on lukutaitoinen ja oppinut, se näkee ympärillään työyhteisössä, myös sen , mistä sille ei kerrota, eriarvoisuuden lisäämisen, palkitsemisjärjestelmän mädännäisyyden, palkankorotusten kohdentamisen ja eriarvoisuuden, kiitoksen antamisen puutteen, työntekijän hyväksikäyttämisen ja irtisanomisenkin ilman riittäviä perusteita. Näitä on nähty. On jopa ihmisistä tehty jotenkin sairaita, että on ollut hyvä syy työntää erilaisuus syrjään, näkemättä sen arvoa yritykselle.
Tämä kaikki on tapahtunut 1990 laman jälkeisessä päätöksenteossa. Sen hintaa maksamme nyt, kun kasvumme hiipuu ja työväestö uupuu yhtäaikaa. Kun kokonaisia aiemmin hyvinmenestyneitä yrityksiä lopettaa. Tämä on ahneuden ja itsekkyyden aikaansaannosta, muuksi sitä ei voi ihmismieli lukea.
Onneksi nyt on alkanut nousta esiin oivalluksia jopa tutkimuksia siitä, kuinka ihmismieli toimii. Henkisten kykyjen kautta nousee hienoja suorituksian . Työyhteisöissä on tunneäly arvokas työväline johtamisesssa, mutta myös alaisten keskuudessa. Se tarkoittaa kykyä asettua toisen asemaan, ymmärtää ihan yksinkertaisetkin ja luonnolliset tarpeet ihmiselämässä. Se tarkoittaa rakentavaa vuorovaikutteista pohdintaa suunnasta, missä kaikki hoitavat oman osuutensa työyhteisössä yhteistyössä, eikä kaveria jätetä pulaan. Se tarkoittaa herkällä korvalla reakointia, jokaisessa ratkaistavassa ongelmassa ja yhdessä etsien niihin ratkaisuja. Se tarkoittaa erilaisten toimijoiden tasa-arvoista kohtelua ja heidän kauttaan oppimista koko työyhteisön ja sen kautta asiakkaiden parhaaksi.
On päivän selvää, ettei stressaantunut ihminen pysty samaan työsuoritukseen kuin ilman stressiä oleva. On päivän selväää, että stressi sairastuttaa. On luonnollista, että huomiotta jätetty, alempaan arvoon painettu , tai työpaikalla kiusattu työntekijä, vetäytyy joukosta ja syrjäytyy, tai masentuu ja sairastuu.
Tämän vuoksi toivoisi lisää naisia ylimmille johtopaikoille, ellei muutosta tapahdu pehmeisiin arvoihin muuten, sillä nainen on äitinä laajasydämminen, enemmän empaattinen ja tasa-arvos suosiva. Nainen näkee asioita suurempina kokonaisuuksina, kun sillä on jo sisäänrakennettu luonteenpiirre, äitinäkin hän joutuu huolehtimaan niin monista asioista kodin ja perheensä lisäksi yhtäaikaa. En vähättele miehiä, jos löytyy pehmeät arvot omaavia, mutta ei enää toivoisi johtoon insinöörimäistä putkiajattelua ja kovaa keppikyytiä. Sillä emme saavuta niitä tuloksia, joita aikamme nyt kipeästi kaipaa.
Suomen suurin ongelma on luottamuspula. Nomeklatuura ei luota kansaan, eikä kansa nomeklatuuraan.
Tuo luottamuspula on vain kasvanut ja kasvaa edelleen. Suomen talouspolitiikkaa ei voi enään järjellä selittää.
Suomen talous ei tule nousemaan vuosikymmeniin, jos sittenkään.
Ilmoita asiaton viesti
Toivon kaikesta huolimatta viisauden voittavan, sillä kaikki me tiedämme, ettei nyt olla oikeassa suunnassa, eikä tätä tietä päästä kasvun urille.
Mitä enemmän kansaa ”lyödään” sitä syvemmlle painutaan ja nousemisen tie on raskas ja pitkä. Tämän vuoksi toivon kuitenkin kaikesta huolimatta järjen voittoa ja tasa-arvontien löytämistä, ettemme lisäisi kenenkään taakkaa….
Ilmoita asiaton viesti
Omin voimin Suomi ei nouse. Se tarvitsee käskyn.
Käskyn antajina tulee toimimaan velkojat ja IMF. Suomen eläkerahastot ovat velkojen vakuutena.
Siksi niitä ei voida käyttää eläkkeiden maksuun ja eläkkeet tulevat pienenemään jatkossa rajusti.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se taitaa olla Pekka, mutta siksi juuri tarvittaisiin nyt uudenlaista näkemystä ylimmiltä poliittiselta taholta.
Ilmoita asiaton viesti