Kongnetiivinen osaaminen avuksi elämään
Viimeaikoina on paljon puhuttu johtajuuden eri rooleista. On arvosteltu ja moitittu, mutta myös helmiä on joukkoon mahtunut. Asia on äärimmäisen tärkeä ja meidän tulisikin kysyä, missä on vika, jos yhä useammassa työyhteisössä voidaan pahoin?
Oma käsitykseni tukee paljolti nyt esille nousseita ajatuksia korkean johtajuuden , eli kongnetiivisen johtamisen ja jopa intuiitiolla johtamisen ajatelua. On aivan ymmärrettävää, että kun ihminen johta alaisiaan, olisi johtajalla oltava kyky kuunnella ja seistä alaistensa rinnalla ja pystyä yhteistyöhön. Ehdottoman tärkeää olisi myös tuntea alan kaikki työtehtävät, jos joutuu niitä vaatimaan myös käytännössä alaisiltaan.
Paras johtajamalli mielestäni osaa itse kaikki alansa tehtävät, missä johtaa, eli johtajaksi tulisi kouluttaa aina alalla monipuoilisesti pärjänneitä alaisia, koska heillä on laaja näkemys käytännön asioista. Vain sen tuntien voi vaatia alaisiltaan oikeassa määrin.
Hyvä johtaja johtaa omalla esimerkillään, kulkee rinnalla ja on työtoveri. Antaa alaisilleen itseohjautuvuutta ja kannustaa kehittämään monialaisuuttaan. Hyvä johtaja iloitsee alaisensa uusista ideoista ja palkitsee niistä oikeudenmukaisesti, eikä suosi ketään enempää, vaan on kaikkien kanssa työtoveri ja rinnalla kulkija. Me henki on vahva ja tulokset puhuvat puolestaan, mutta kaikkia myös palkitaan. Hän on vahva käytännön ihminen ja luovii , venyy tuloksellisesti, myös tiukkina aikoina. Hänellä on välitön tajunnan näkemys ja välitön sisäinen käsitys asioista.
Huono johtaja johtaa persoonallaan, eli auktoriteetillään, missä oma ego, eli minä. Myös alaisten ideat hän hylkää käyttökelvottomana, mutta voi myöhemmin tuoda ne esille ominaan. Ego estää myös kiitoksen antamisen liian usein ja palkkiotkin hän mieluummin ottaa itselleen, omaa itseään korostaen. Hän ei hallitse lainkaan käytäntöä, koska on oppinut johtaja. Koska käytännön osaaminen puuttuu, on ostettava eri alan osaajia ja se heikentää tulosta.
Onneksemme tästäkin asiasta on jo alettu puhua ja asioita tutkia, sillä vain haastattalemalla suurta joukkoa innovatiivisia, luovia entisiä työntekijöitä, saa hyvin nopeasti vastauksen, koska johtajan tyylistä johtuu, milliaisia työntekijöitä yritykseen jää, tai millaisia sinne halutaan. Hyvä näin, sillä uusi kasvu vaatii myös työyhteisöissä muutoksia.
Sanassa ”kognitiivinen” ei ole kahta e-kirjainta, ja n-kirjaimia on vain kolme eikä neljä.
Ilmoita asiaton viesti
Mun mielestä hyvä johtaja luottaa alaisiin. Valtaosalla ihmisistä on aina tarve tehdä työnsä hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Olen Nina sama mieltä, hyvä johtaja luottaakin, koska yhteityö sujuu hyvin ja vuorovaikutteisuus on välitöntä ja joustavaa, päivittäistä. Luottamus pohjautuu myös avoimuuteen ja hyvään yhteistyöhön, sekä esimerkin kautta johtamiseen. Kun johtaja on rehellinen ja aito, avoin ja yhteistyöhaluinen, luottamuskin toimii luonnostaan. Tämä sama koskee myös politiikkaa, eli jos esimerkit ovat avoimuuteen pyrkiviä, läpinäkyviä, aitoja ja rehellisiä, sekä tasa-arvoisia ja oikeudenmukaisia, siihen voikin luottaa.
Ilmoita asiaton viesti
Anteeksi Hannu, kirjoitusvirheeni, minulle asian sisältö on tärkein. Toimin nopeasti ja pienellä ajalla, kun olen myös yrittäjä, joten tulee kirjoitusvirheitä useinkin. Älä annan niiden häiritä asian kokonaisuutta.
Ilmoita asiaton viesti